<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Väsyttää..

 

Eilen, kun menin nukkumaan, varmistin vielä mieheltä, että keittiön ikkuna oli laitettu kiinni. Onni  kun on alkanut haukkumaan ulkoa kuuluville äänille (pienille pihauksillekin, jotka sen mielestä eivät kuulu normaaliin äänimaisemaan) mitä erikoisempina vuorokaudenaikoina.

 

Vastaus kuului: "ei niitä kiinni tarvii laittaa, se (Onni) on nyt hiljaa" (oli siis haukkunut vain hetki sitten viimeksi). Paheksuvalle muminalle sain vielä perustelun, että "tulee muuten niin kuuma".

 

Enkös sitten herää kaksi kertaa yöllä siihen, että se koiranperhana huutaa ikkunan edessä jollekin olemattomalle. Koska minä menen aamulla töihin -toisin kuin eräät meillä- en mennyt komentamaan Onnia olemaan hiljaa. Yritin vain kestää. Yllättävän nopeasti sitä on oppinut nukkumaan vaikka joku metelöi viereisessä huoneessa. Taitaa olla vähän samanlainen kuin sikeästi nukkuvat isät ja pienet yöllä itkevät vauvat -ilmiö.

 

Aamulla kun heräsin, keittiön ikkuna (Jonka ääressä Onni siis oli ollut haukkumassa) oli kiinni:)

 

Onni The Uimamaisteri

 

118601.jpg

 

Tänään Onnia tullaan hakemaan mökille, jonne vanhempani lähtevät maalaamaan ulkoseinää. Onni on kunnostautunut uimisessa, ja varmistinkin että vanhempani seinää sutiessaan katsoisivat koirannulikan perään. Sillä kun ei ole mitään itsesuojeluvaistoa sen suhteen, miten pitkälle kannattaa uida. Sittenkin kun sen saa huutamalla vaihtamaan suuntaa rantaan päin, nokka kaartaa jo kohta muualle. Pelottaa, kun "pikkuisen" säkä on kuitenkin vain 41 senttiä. Sehän siis tarkoittaa, että se voisi hukkua jo reiteen ylettyvässä vedessä

 

Yksitoistakiloisen ruumiinlämpökin laskee yllättävän nopeasti, mitä se ei tietenkään itse ymmärrä. Vaikka järven lämpötila onkin huimat 24 astetta, ei se koiran ruumiinlämpönä ole kovin terveellinen. Jalat lyövät loukkua, mutta vedessä pitää olla.

 

ei luita ulkona

 

Toinen mitä olemme huomanneet mökeillä oleillessamme, on se, ettei Onnille kannata antaa ulkona herkkuja (luita, keksejä), joita se ei pysty syömään kerralla. Koira on niin tohkeissaan kaikesta tekemisestä, ettei malta pysähtyä kaluamaan aarrettaan. Siispä se pitää piilottaa, eihän sitä voi kenenkään muunkaan ulottuville jättää.

 

Hetken kuluttua Onni palaa jostain itsetyytyväisen näköisenä eikä luuta/tms. löydä vaikka kuinka penkoisi sitä seutua, josta se oli tulossa. Jos Onnia yllyttää etsimään luuta/tms. se katsoo vain tyhmänä (mitä se ei todellakaan ole) kuin sanokseen "ihan kuin mä sitä sulle kertoisin".

 

Muurahaiset ovat hyvin ravittuja mökin lähistöllä...