Oltiin eilen iltapesulla, kun kuulin Onnin vinkuvan eteisessä "mä haluuuuuuuu-u-u-uuuun" äänellä. Pesin hampaat loppuun ja menin ihmettelemään, mikä siellä oli ongelmana. Onni istui tuulikaapissa ja katsoi kaiholla namipurkkia, josta sille yleensä annetaan nami. Näin se on saatu istumaan nätisti tuulikaapissa odottamassa, että saamme ulkovaatteet pois ja tassut kuivattua. Tällä kertaa tassujen kuivaus skipattiin ja Onni joutui suoraan suihkuun iltalenkin jälkeen. Se ei siis saanut namiaankaan. Ja tämä kaveri kyllä muistaa tuollaiset asiat näköjään. En tiedä teinkö virheen, mutta annoin namin ja hätistelin herran tiehensä.