Tässä taas selostusta meidän viime lauantain mölleilystä Ilon kanssa.

Rata meni tällä kertaa Rengas-putki-hyppy-hyppy-putki-hyppy-hyppy, eli ei mikään helppo tälläkään kertaa. Me saimme sen verran helpotusta, että meidän ei tarvinnut mennä A:ta vaan putki ja saimme lopettaa viimeiseen hyppyyn, muut menivät vielä renkaan uudelleen.

Meni ihan kohatalaisesti. Ilo tulee joka ikisen esteen jälkeen hyppimään päin "Eiks ollukkin hienosti?!?Näiksä kuinka hienosti?!?" mikä on oikeastaan aika hankalaa. Toisinaan on hihatkin vaarassa hajota. Sain neuvon mennä Ilon luokse palkkaamaan se suorituksen jälkeen enkä saa aina odottaa, että Ilo tulee minun luokseni palkattavaksi. Kokeillaan nyt sitä. Lisäksi toisen putken jälkeen (silloin kun muistin ylipäätään mennä sen) en kiepsahtanut itse ympäri (termit vielä tosi hukassa) minkä seurauksena Ilo tuli putkesta ulos väärälle puolelleni seuraavia hyppyjä ajatellen. Hyvä että valkku huuteli heti huomioita kun vedin rataa, "sä oot taas väärällä puolella!", vaikka teki mieli sanoa, että Ilo on väärällä puolella enkä minä. Minähän se tietenkin väärin tein eikä tuo pikkueläin.

Lisäksi treenattiin keppejä ja puomia. Kepit menee jo niin että meikäläinen viuhtoo etuperin kädellä, mutten enää pidä namia nenän edessä. Ei vaikuta ihan hirveen mielenkiintoiseltä pikkulikan mielestä ja se saattaa lähteä haahuilemaan kesken kaiken. Puomi puolestaan on Ilon mielestä ihan sikakiva. Se haluaisi mennä sitä vaikka kuinka kauan edestakaisin. Ja se alkaa hidastelemaan kontaktia varten ja vilkuilemaan minua! Aikas hienoa. Taitava pikkuotus.