Viikonloppuna lähdettiin vähän kauemmas autolla ulkoilemaan, kun oli niin kaunis ilma. Pururadan varressa oli kieltomerkki koirille, joten aina ihmisen nähdessämme siirryimme metsäpoluille. Myöhemmin saimme tietää että koiria saa pitää pururadoilla, kunhan ne ovat kiinni.

Noh, mikäs siinä metsässä kulkiessa, polut olivatkin aivan jäässä ja lähes hengenvaarallisia. Ainoaksi onglemaksi muodostui suunnistaminen, sillä vaikka paikka on minulle jo lapsuudesta tuttu, en ole koskaan oppinut kulkemaan siellä eksymättä. Aurinkoa seuraamalla osasimme kuitenkin palata suhteellisen suoraa reittiä takaisin.

Eräästä jäätyneestä ojasta Onni löysi kepin, joka oli hukkumaisillaan ja vaati välitöntä pelastusta. Onni alkoikin sitten raapia jäätä, mutta sen kynnet eivät pureneet, olihan jää ehtinyt jo sentin paksuiseksi. Mies auttoi vähän painavan mononsa kanssa ja Onnin tehtäväksi jäikin vain jäälauttojen nosteleminen pois tieltä. Lopulta keppi oli pelastettu (nostettu polulle) ja pystyimme jatkamaan matkaa.

352750.jpg

Äkkiä nyt! Sehän hukkuu!

352752.jpg

Jäät pois eestä.. (huomaa Onnin leuasta tippuva vesi ja muutenkin märkä turpa, herra todellakin "sukelteli" jäälauttoja ojasta)