Loppuviikonloppu onkin mennyt sitten leppoisissa merkeissä. Tein meidän äijästä kesämiehen ja nyt on takapihan terassi tasaisesti valkoisen karvan peitossa. Toivottavasti  pikkulinnut tajuaisivat karvan käyttömahdollisuudet pesän pehmusteena ja eristeenä ja siivoaisivat sen pois. Yliarvioinko lintujen aivokapasiteettia?

Myöhemmin iltapäivällä lähdimme käymään Itä-Pakilan siirtolapuutarhassa ihmettelemässä kasvun ihmettä ja matkaa tulikin tehtyä kymmenisen kilsaa. Onni löysi jatkuvasti jäniksen jälkiä ja oli menossa mökkien pihoille jälkien perässä. Saunan jälkeen Onni oli ihan naatti niinkuin mekin.

Tänään oli tarkoitus mennä agitreeneihin pitkästä aikaa. Kun pääsimme perille tuli yksi ryhmäläisemme vastaan ja kertoi kuulleensa, ettei treenejä olekaan. Saimme siis treenata ihan ominemme niillä esteillä, mitä kentällä oli (A, pari rengasta ja yksi aita). Ehkä vähän yksipuolista, mutta paino pidettiin kontaktissa (miehen ja Onnin välisessä, mikä siis oli ongelmana aikaisemmin). Jätettiin treenit tarkoituksella lyhkäisiksi että jäi hyvä maku suuhun seuraavaa kertaa varten. Ehkä vähitellen Onni oppisi touhottamaan vähän vähemmin. Eikö?

Ainiin, Onni kävi heittämässä talviturkkinsa myös kuvainnollisesti tällä viikolla! Ja valkovuokot kukkii jo.