Ennen kuin repeette riemusta, niin mainittakoon että pasoneita oli koko näyttelyssä 15 kpl. Junnunarttuja oli kaksi ja me siis olimme ykkösiä ja paras narttu -kehässä puolestaan kolme koiraa, jolloin me jäimme kolmansiksi. Sellainen mieli jäi, että paremminkin on mennyt vaikkei näin hyvin olla ennen sijoituttukaan. 

Tätä mieltä tuomari Marija Kavcic Sloveniasta oli Ilosta:

"13 months old, bigger bitch, correct head with good expression, correct bite, not full dentition, correct body, medium bones, balanced movement, good temperament."

Olo jäi vähän hämilliseksi. Mistä Ilolta muka puuttuu hammas? Mitä ihmettä tarkoittaa medium bones?

1239632057_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mutta tulipahan käytyä. Halli oli jäähalli ja tuossa maton alla oli siis jää, joka varmaan hohkasi ikävästi kylmää tassuihin. Ilo ei ollut ainut joka tärisi tuolla. Takki olisi pitänyt silläkin olla mukana. Varmaan johtui just kylmästä, ettei se malttanut olla hetkekään aloillaan kun arvostelua saneltiin (ja kirjoitettiin oikein vanhanaikasella kirjoituskoneella!). 

Heti kun päästiin pihalle hallista tytsästä kuoriutui toinen koira, joka meni ja meuhkasi. Samaa terrieriluonnetta kun saisi kehään mukaan, siellä ollaan aina niin tyyntä niin tyyntä. 

Amos oli (tietty) ROP, Katriina esitti hienosti ja pikkumies oli kyllä taas niin hyvännäköinen. Onnea Heli ja Katriina!