Ohhoh, niin siinä vaan kävi, että Italian Francesco Cochetti piti meidän likasta siinä määrin, että palkitsi meidät ROP-tittelillä :O. Olin ihan puulla päähän lyöty ja jouduin tarkistamaan ruusukkeesta kuinka meille kävi. Luulin ensin nimittäin että oltiin VSP. Ei ole nuo väriyhdistelmät vielä ihan hallussa...

Viime hetken säätöä ennen kehään menoa

Menin vielä lyömään pääni kehänumeroon, joka roikkui teltan reunassa. En kyllä ymmärrä miten mä siinä onnistuin. Katse koirassa, katse koirassa...

Siinä se kyltti vielä heiluu...

Italiaano oli Ilosta tätä mieltä:

"Very sound female. Correct bite, good head & expression. Well constructed. Excellent proportions & size. Good neck, topline & tailset. Good rear angulations, good coat. Well presented. Good mover."

Annukan pahin pelko toteutui, ja he joutuivat Nyrkin kanssa PU1nä meidän kanssa samaan aikaan kehään:)

Tuomari sentään laittoi heidät edelle kulkemaan, ettei Ilon sulotuoksut olisi pahasti sekoittaneet nuoren miehen päätä. Hienosti se osasi käyttäytyä!

Koin vielä kotona suuren valaistumisen, kun tajusin mitä näyttelykansion liian pienillä muovitaskuilla tehdään. Niihin kerätään SERTit! Onneksi tukka on jo blondi....

Kohta pitää mennä takaisin ryhmäkehään kääntymään, onneksi asutaan näin lähellä. En tajunnut laittaa edes aurinkorasvaa, se suihkuverho oli kuitenkin mukana. Olisi varmaan pitänyt viritellä se aurinkosuojaksi, niska oli aika kovilla. Jaakko ja Annukka tarjosivat onneksi telttansa varjoa ensiavuksi. Kiitoksia siitä!

Tässä vielä lopuksi pönotyskuva meidän takapihalta.

Me tarvitaan uusi piha taustaksi....