Kyllä ropisi unihiekat nopsaan silmistä eilen aamulla kun näin lämpömittarista että ulkona oli 17 astetta pakkasta. Ei auttanut muu kuin kaivaa toppahousut naftaliinista. Sää oli säkenöivän kaunis ja aurinkoinen joten aamulenkki oli suuri nautinto. Harmi kun en ymmärtänyt ottaa kameraa mukaan. 

Meillä oli Iltsinmiltsin kanssa vuoden ensimmäiset agitreenit eilen ja olin jo ihan varma, että ne peruttäisiin koska pakkasta oli 14 astetta. Eipä peruttukaan, mutta moni oli kuitenkin jättäytynyt pois ja meitä oli vain kolme koirakkoa paikalla. Saatiin treenata ihan rauhassa, mikä oli kivaa. Päivän teema oli takaakierrot ja radalla oli kolme hypyn takaakiertoa. Sen lisäksi kahdessa kohtaa piti valssata. Me missattiin juuri se kerta kun valsseja opetettiin, joten treenattiin sitten vielä lopuksi valsseja erikseen tehokkaasti. On ne kyllä vielä vaikeita ja pitää kovasti keskittyä että valssi kääntyy oikeaan suuntaan. Se auttoi kun pidin jotain (namia, lelua) kädessä ja kuljetin sitä vaihtamalla kädestä toiseen valssatessa.

Aikaisemmin on tullut hermostuksissaan hätäiltyä ja tajusin vasta äskettäin, että juoksen itse Ilon edellä ja hukkaan typykän ihan jatkuvasti kun ei tuo taaksepäin katsominen oikein luonnistu eteenpäin juostessa. Sitä kutsutaan kuulemma "persjätöksi". Noh, päätin, että en halua vetää rataa "perjättöisesti" joten hidastin omaa vauhtiani huomattavasti. Sen seurauksena Ilo hidasti hämillään myös vauhtiaan ja loppujen lopuksi mentiin lähestulkoon kävellen koko rata. Persjättöisesti edelleen. Pitäisi panostaa selkeästi irtoamiseen esteille, nyt Ilo pitää saattaa melkein kädestä pitäen jokaiselle. Hassua, Onni kun irtoaa kuin tykinsuusta. Ei aina oikealle esteelle, mutta irtoaa joka tapauksessa...

Viikko sitten sunnuntaina oltiin Ilon kanssa seuraamassa Tomin ja Onnin treenejä ja kyllä oli erilaista menoa. Esteet suoritetaan oikeastaan tosi hyvin, kepit nyt ovat vielä vähän vaiheessa. Onnilla on niin hirvittävästi vauhtia, että Tomin täytyy olla ajatusta nopeampi ohjauksessaan. Meillä ei Ilon kanssa ihan sitä ongelmaa ole, vaikka onnistun minäkin olemaan myöhässä ohjauksessa. Onni on nyt ymmärtänyt jostain syystä puomin alastulokontaktin täysin päinvastoin. Se kulkee puomia hitaasti alas ja selvästi odottaa ohjausta mihin asti pitää laskeutua. Sitten kun kontaktialue tulee, se hyppää tasalkaa komeassa ja korkeassa kaaressa pois puomilta. Ja ilme on kokoajan innokas "Näinkö? Meinikö oikein??" Pitäisi varmaan ottaa targetti takaisin käyttöön. Hienosti ovat kuitenkin edistyneet. Intoa on kuin pienessä kylässä, en tiedä auttaisiko treenaaminen useammin purkamaan sitä yhtään.