Tänään agitreenit menivätkin oikein hyvin, otettiin oikein tehokkaasti valssia. Ei sitä vaan tahdo tämä blondi ymmärtää, että valssi aloitetaan paljon etukäteen eli liike on pitkä eikä sellainen, että juostaan tiettyyn kohtaan, pyörähdetään paikallaan ja jatketaan matkaa. Ei ei ei... Tuntuu, että näkökenttä ei ole tarpeeksi laaja, että pystyisi katsomaan koiraa, rataa ja ruohomättäitä kentässä ettei kompastuisi. Kun keskittyy, tulee putkinäkö.

Sitten vielä leluasiaa. Leikittiin narupallolla matkalla kentälle ja heittelin sitä pari kertaa heinikkoon. Likka toi sen nätisti takaisin ja sitten vähän riehuttiin yhdessä. Kolmannella kerralla lelu jäikin sitten pellolle ja vaikka etsin sitä kuinka, en sitä enää löytänyt. Pallo on kirkkaankeltainen, muttei siltikään löytynyt. Ilo piti pikkumangustin lailla vahtia, ettei kukaan hyökkää, mutta mitään kiinnostusta sillä ei ollut auttaa etsinnöissä.

Noh, Tomi menee huomenna Onnin kanssa treeneihin samaan paikkaan ja saavat etsiä sen pallon. Onni osaa.

Toinen leluäksidentti sattui vinkupossun kanssa. En voi antaa sitä Ilolle kokonaan jos se on irti koska en saisi sitä enää ikinä takaisin. Lelua siis vähän niinkuin retuutetaan yhdessä, mutten anna Ilon ottaa siitä kovin pitävää otetta. Kerran kun en ollut tarkkana, likka sai lelun hyvin hampaisiinsa ja possu otti ja repesi kahtia. Ja karkuun. Kun minunkaan puolikas ei enää vinkunut, sen viehätys oli kadonnut sen siliän tien. Onneksi Ilo juoksi erään toisen koiran luokse leikkimään lelullaan, josta sain sen napattua kiinni. Nauratti niin pirusti, että vihaisena oleminen oli kyllä vaikeaa.

Toko meni ihan hyvin sekin. Pysyttiin omalla osaamisalueella eikä ahnehdittu liikaa. Uusina juttuina oli liikkeestä maahanmeno ja estehyppy. Kotiläksynä saadaan alkaa harjoittelemaan seisomista seuraamisessa. Aika haipakkaa mennään, mutta kurssin tarkoitus onkin vain tutustuttaa alokasluokan liikkeisiin, osaaminen tulee sitten joskus tulevaisuudessa.

Nyt voi lepuuttaa rauhassa uudessa BOTissa.

1244402060_img-d41d8cd98f00b204e9800998e