Se teki samaa, mitä se tekee, kun se suorastaan vihaa jotain, mitä sille laitetaan päälle. Seisoi paikallaan. Pitkään. Minuuttitolkulla. Ei liikkunut ennen kuin sitä tönittiin eteenpäin ja puhuttiin tarkoituksella kissasta. Se saa Onniin aina liikettä. Mutta muuten minuun luotiin vetoavia katseita, jotta takki lähtisi päältä mahdollisimman pian. Edessä olevat nyörit olivat Onnin mielestä myös tosi tyhmiä ja se yritti nyhtää niitä pois.
Pidettiin manttelia noin tunti ja sitten Onni alkoi aukoa suutaan vähän kuin läähättääkseen, mutta vain silleen pikkusen, ei kunnolla. Ajattelimme, että se riittää alkuun.
Kommentit