1559728.jpg

Huomenna lähdetään mökille ja Onni saa taas leikkiä ikiliikkujaa parin päivän ajan. Toivottavasti se ei taas ryystä koko järveä tyhjäksi. Vielä ei olla mökillä tänä vuonna oltukaan, joten veikkaan että riemu on katossa kun Onni tajuaa minne mennään.

Nyysin juuri töistä teleskooppikarttakeppikynän (ei kerrota kellekään). Ajattelin kokeilla sen toimivuutta kosketuskeppinä. Jos se toimii, se voisi avata uusia ulottuvuuksia temppujen opettamiseen. Kumma miten näitä uusia ideoita/vippaskonsteja aina löytyy, mutta ne jäävät usein lyhytaikaisiksi. Naksutin on ainut, joka on osoittautunut niin toimmivaksi, että sitä käytetään aina kun halutaan opettaa jotain uutta.

Onni on taas osoittanut olevansa hyvin ahdasmielinen. Eräänä iltana tässä kun oltiin pimeällä iltapissalenkillä (siis kello oli jo paljon ja aurinko oli laskenut) tien toisella puolella tuli vastaan kaksi moottoripyörätuolia (siis moottoroitua pyörätuolia, onpas tämä nyt hankalaa). Onnihan ei tällaista normaalista poikeavaa liikkumistapaa katsonut hyvällä ja alkoi sitten tyylikkäästi haukkua menijöille. Ei mitenkään vihaisesti vaan tavallaan niinkuin "huudella perään". Kylläpä olin ylpeä...

1447450.jpg

Olimme viime lauantaina agilitykentällä talkoissa korjaamassa esteitä. Onni oli mukana, mutta jäi kentän yhteydessä olevaan koirapuistoon. Käynti kentälle meni koirapuiston kautta, joten kuten arvata saattaa, Onni karkasi hyörimään kentälle vähän väliä niin että häntä vaan heilui. Yllättävän vikkelästi se vilahti portinraosta jonkun mukana ja sitten kuului "Sori!" ja pääsimme paimentamaan kaverin takaisin omalle puolelleen. Se ei paljon Onnia harmittanut vaan se palasi kuuliaisesti "omalle puolelleen", juoksenteli taas hetken muiden karvaisten kanssa ja vilahdi sitten taas kohta portista. Yhtään ei vinkunut meidän perään aidan takana vaikkemme sitä kummemmin huomioineet touhutessamme.

Agilityssä itsessään on mennyt nyt pitkään oikein hyvin. Oma mieliala on paljon parempi ja vaikka onni edelleen välillä lähtee vetämään rundia vetäjä yleensä vai huutaa "Tulee!" ja muut osaavat varoa ja Onni kaartaa yleensä kierroksen jälkeen takaisin miehen luokse. Alkaa tuntua, että minun läsnäoloni kentällä on haitaksi, koska usein Onni tulee kierroksellaan katsomaan minua. En tietenkään kiinnitä siihen mitään huomiota tällöin, tai no olen saattanut hätistellä kaverin tiehensä, mutta nykyään käännän kylmästi selän. Kohta sekin ongelma taitaa ratketa, koska meidän ryhmä ehkä yhdistetään mölliryhmän kanssa ja se treenaa maanantaisin samaan aikaan kun minulla on joogaa.