Eipä meitä oltukaan vielä unohdettu, vaikka olin siitä jo ihan varma tällaisella päivitystahdilla.

Eipä löytynyt cittarin kilometripakastealtaista verta viikonloppuna vaikka juoksin ne ympäri useampaan otteeseen. Onko nyt niin, ettei verta enää ole tarjolla ihan normiruokakaupassa vai oliko vain tuon kyseisen kaupan valikoima huono? Täytyypä nähdä vähän enemmän vaivaa, että päästään aktivoimaan koiria. 

Lisäksi täytyy varmaan hankkia ainakin yksi Marin mainostama BOT-alusta. Meillä kyllä koirat muhii aika usein ihan BOT-takeissa jos näyttää siltä, että on liian takakiree olo. Nyt kun olen kotona niin uskaltaa vielä tehdä, jos olisivat yksin se saattaisi olla vähän vaarallista. 

On käynyt mielessä, että voisiko Onnikin olla "kipukoira", se kun tuppaa murisemaan jo kaukaa jos Huuko (kaksi uu:ta ja Koo;)) näyttää siltä, että on tulossa luokse. Samoin se käyttäytyy Ilon kanssa, tosin Ilo ei yleensä edes pyri lähelle. Mikä sitten olisi oikea hoitomuoto (fyssari, osteopaatti, hieroja?), kun koira on käsittelyssä kireä kuin viulunkieli vaikka sille laittaisi kuonokopankin? Miten sellaista koiraa voi hoitaa, joka ei rentoudu ollenkaan. Luotto on mennyt joskus ja sitä ei ihan helpolla saakkaan näköjään takaisin. 

Unohtui mainita viime postauksessa, että osteopaatti ehdotti Ilolle myös homeopaattista lääkettä (?) valeraskausoireisiin, jos niitä ilmenee. Oli Sepia LM3-liuos nimeltään. Ajattelin niitä kokeilla, jos oireet taas alkavat, oli ne sen verran rasittavia viimeksi muistaakseni. Luulisin, että kiukuttelu käsittelyssa ei vielä ollut valeraskaudesta johtuvaa, sillä juoksujen loppumisesta oli vasta viikko. Voihan olla, että ne olivat vielä vähän päällä, mutta kyllähän vinossa oleva lantiokin voi olla sen verran kipeä, että se pistää kiukuttamaan jos joku tuntematon sitä alkaa koskettelemaan. Jos oireet jatkuvat homeopatiasta huolimatta, täytyy harkita myös tuota sterilaatiota. Siinä on vain se yksi mutta, että käsittääkseni se aiheuttaa hyvin usein pidätysvaikeuksia nartuilla ja lääkitys siihen on dopingia. Meillä kun Onni on jo ajoittain tuolla lääkityksellä (vaikka pidätysvaikeudet uroksilla kastraation jälkeen ovat kuulemma erittäin harvinaisia)  niin ei haluaisi tieten tahtoen toista samanlaista koiraa. Voiko tuollainen ongelma olla leikkaavasta lääkäristä kiinni tai ehkä koiran lihaskunnosta?

Huomasin muuten, ettei meillä tahdo olla koneella enää käytännössä yhtään kuvia koirista! Nyt kamera käteen ja räpsimään vähän materiaalia.