Vielä muistin vuodatuksen salasanan... 

Välillä on ollut työpäivän jälkeen ihan näin väsynyt, jotain kaamosväsymystä vissiin. Onneks kevät tulee jo kovaa vauhtia. Koirat on onneksi kiitollisia kavereita, että käyvät vaan viereen seuraksi.

Aika on mennyt treenaillessa agia ja lumisilla lenkeillä. Meidän treenit Ilon kanssa on mennyt tosi hyvin, Ilo alkaa vähitellen saada varmuutta ja vauhtia eikä enää ihan koko ajan tarvitse vahtia mitä vauhtia mä menen. Toki varmaan minäkin olen saanut vauhtia ja varmuutta lisää. Viime keskiviikkona joutu laittaa ihan uuden vaihteen silmään kun lopun "vauhtitreeneissä" Ilo huomas, että täysiä vetäminen onkin tosi paljon kivempaa. O'ou. Mä joudun kohta kuntokuurille tuon takia.

Tomi ja Onni on treenaillu kaksi kertaa viikossa ja keskiviikon treenit onkin aika kovan tason treenejä. Tähän mennessä koutseina ovat olleet Juha ja Jouni Orenius sekä Niina-Liina Linna. Kyllä luulis timantin hioutuvan siinä ohjastuksessa ihan häikäisevän kirkkaaksi:)

Lumesta koirat on päässeet nauttimaan tosiaan joka päivä. Nyt hanki alkaa olla jo sen verran paljon, etteivät nuo enää ihan vapaaehtoisesti lipeä polulta pois. Mutta onneksi keinot on monet, narupallo tai wubba mukaan, ja jo kiinnostaa hangessakin juokseminen. Nyt kun hanki on vielä pehmeämpää, siellä voi vielä hyvin juosta. Sitten kun menee plussan puolelle ja pakastaa taas, hangen pintaan jäätyy kova kuori joka ei tehnyt viime vuonna hyvää Onnin etujaloille, vaan ne hiertyivät rikki. Sitä virhettä ei tehdä tänä talvena.

Mutta tässä nyt tämän talven saldoa jälleen

Menin sitten hukkaamaan Ilon hihnankin kerran kun käveltiin kolmistaan Keravanjoen jäällä. Oltiin vedetty koko lenkki vapaana hihnat harteilla ja kun tuli aika mennä kotiin ja kytkeä koirat kiinni, olkapäiltä ei löytynytkään enää kuin yksi hihna. No, eikun sama lenkki uudestaan takaperin. Jouduin laittamaan koirat Onnin hihnaan molemmat ja Onnillahan meinasi palaa hihat ihan täysin. Se kun luuli, että Ilo roikkui sen hihnassa kiusallaan hampaillaan. Vähän taisi myös jo väsyttää tuplalenkki. Seuraavana päivänä matka johti meidän luottovarustelijalle. Tietty piti sitten samalla ottaa sävy sävyyn uudet valjaatkin. Molemmille. Ja Onnille sitten tietty myös uusi hihna. Nyt on sellaset, missä on kasilenkissä rengas, johon lukon saa kiinni, ja hihnat pysyvät harteilla. Saatiinpa mukaan ison särjen kokoinen akvaariokalakin kun "meillähän on se iso allas kotona". Kalafileet on nyt sitten omasta takaa jos tarve vaatii:)