Äijät oli käynyt meidän tyttöjen treenien aikaan koirapuistossa ja Onnipa oli sitten ottanut ihan turpaan siellä. Ei siinä ollut muutamaa minuuttia pidempään kestänyt kun oli jo myllytys pystyssä toisen uroksen kanssa. Ihan vaan piti ottaa mittaa kumpi on kovempi jätkä. Alkuun oli kuulemma näyttänyt siltä, että kahakka koostui ainoastaan äänestä, mutta tässä sohvalla syynätessäni löysin ensin naarmun päälaelta, sitten toisen oikean silmän alta ja lopulta yhden myös korvalehdestä. En tiedä miltä vastustaja on näyttänyt... 

Kun pitää olla tollanen luupää, että ei tajua antaa yhtään periksi, niin sitten saa kuonoonsa. Ei tarvitse taas mennä koirapuistoon poikaporukkaan vähään aikaan.

Täytyy vähän seurailla tuota silmän alla olevaa vekkiä, että alkaa parantua kunnolla. Muuten on lekurireissu edessä.