191047.jpg

Tuli vähän nypittyä poitsua. Tämä määrä on vielä hyvin pieni, mutta en ehtinyt nyppiä enempää. Niille, jotka eivät tunne nyppimis-periaatteita: Karvaa nypitään silloin kun se on "kuollutta" eli karvatuppi alkaa kasvaa läpinäkyvää karvaa sillä seurauksella, että jopa puolet karvasta on jo läpinäkyvää. Karva kasvaa myös pidemmäksi kuin muut "elävät" karvat ja turkista tulee harmahtavaa. Vähän kuin kun ihminen harmaantuu (luin juuri kampaajalla, että hiukset ovat oikeasti läpinäkyviä, mutta näyttävät harmailta). "Kuolleen" karvan nyppiminen saa aikaan sen, että turkista tulee paremman näköinen, kun tilalle kasvaa uusi "elävä" karva.  Nyppiminen ei satu kuin herkistä paikoista, kuten jaloista tai peräpeilistä (Onnin tapauksessa) ainakaan kun sen tekee oikeaoppisesti kaksin käsin (toisella pitää kiinni nahasta ja toisella nyppäisee tukon irti) ettei nyppäisy kisko nahkaa kipeästi..

Niin siitä BARfista. On olemassa BARFia ja BARFia á la Tiia. BARF á la Tiia eroaa BARFista siinä, että siinä syötettän myös NEUta, joka -yllätys yllätys- onkin "tuoreruokaa" eikä raakaruokaa! Eli ei ihme, että Onnilla on ollut vatsa sekaisin kun se on saanut sekä luita että NEUta. "Tuoreruoka" on kypsennettyä ruokaa, joka eroaa nappulasta vain siinä, että sitä ei ole kuivattu eikä siihen ole lisätty ilmeisesti mitään "ylimääräistä". Ihminen itse syö siis pääasiassa "tuoreruokaa". Hyvin on NEU maistunut, mutta onneksi se loppui. Eli nyt, huomisesta lähtien, alkaa oikea BARF-ruokinta. Kyllä Onni tosin tuossa välillä sai myös jauhettua ruokatorvea ja raakaa jauhelihaa, tämä NEU nyt vain oli pieni lipsahdus välissä.

191039.jpg
Onni pistelee sian kylkiluita menemään

Eilen oli taas pieni tappiopäivä. Ennen agilityä Onni pääsi riehumaan viereiseen koirapuistoon ja riitaa tuli yhden sekarotuisen, aavistuksen isomman koiran kanssa. Seurauksena kulmahampaiden jäljet Onnin kyljessä. Iho ei mennyt oikeastaan rikki, mutta pienet punaiset pisteet tapauksesta on muistona. Päätettiin, että tällä kertaa ei mennä väliin, kun riidellä päättää. Selvittäköön itse itsensä ulos pinteestä. On nimittäin alkanut näyttää Onnin luulevan, että se tullaan aina pelastamaan kun riitaa tulee.

Toinen tapaus sattui sitten agilityssa, kun sinne saapui kesken treenien jonkun koiranomistajan tuttu. Onni alkoi haukkumaan naiselle ihan vauhkona ja pelkäsi selvästi. Mies yritti viedä Onnin lähemmäs naisen luokse, ei auttanut. Siinä vaiheessa treenien vetäjä huutaa, että "Onnin on lopetettava toi haukkuminen just nyt". Ideoita? Ei meilläkään oikeastaan. Mies vei Onnia kauemmaksi, piti kuonosta kiinni, ei mitään. Siinä sattui sitten vielä niinkin, että eräs toinen koira (kettis), jonka oli juuri määrä suorittaa rata kiinnostuikin sitten haukkuvasta Onnista ja jonkin aikaa asiaa mietittyään päätti juosta Onnin luokse ja kun mies sitä yritti hätistää pois, kävi vielä Onnin kimppuun.

Hieno päivä kertakaikkiaan, eikö? Kotimatkalla tehtiinkin sitten sotasuunnitelmaa, mietittiin oikein kunnolla kaikkia käskyjä ja tapoja, joita Onnin pitäisi noudattaa. Siksi lisäsinkin tuonne reunaan taas uuden sivun "käskyjä". Saa lukea.