Meidän tukkajumalalla on huomenna suuri päivä, kun ikää tulee mittariin kaksi vuotta. Pikkukakara on siis täydessä iässä, vaikkei sitä mistään huomaisikaan. Tytsä juhlii pääsemällä luolatreeneihin, missä ainakin viime kerralla oli ollut tosi kivaa. Kun likkaa oltiin ottamassa pois putkesta, se oli livennyt otteesta ja karannut ahdingolle ja takaisin putkeen. Eli nälkä on kova. Nyt kun vararenkaat on lähteneet vyötäröltä voi putkissakin liikkua mukavasti. 

Mutta voi taivas, että Ilo haisi kun se tuli kotiin. Tomi sai pestä sen kahteen kertaan saippualla, ennen kuin haju hälveni sen verran ettei silmiä enää kirveltänyt. 

Kävin eilen myös Silvia Trkmanin temppukurssilla. Ai jestas, että se nainen osaa opettaa koiralle vaikka mitä! Ensimmäinen kerta oli torstaina ja silloin hänellä oli koiransa La mukana. Siis se koira nosti samaan aikaan sekä oikean etu- että takajalan ilmaan ja keikkui kahdella jalalla "Tääkö?Tääkö?" En meinannut ensin edes uskoa mitä näin. Sillä koiralla oli kyllä motivaatiota jakaa vaikka koko kurssin koirille. Ja ikää kahdeksan vuotta! Pakko on laittaa tähän Silvian omat sivut, joilla hän esittelee temppujaan. Tietenkin meillä on kokeiltu omaa osaamista, mutta aloitettu vaatimattomasti yhden jalan nostolla ilmaan. Kohta mekin osataan.

Agilityssä ollaan edistytty ja ei olla. Jostain syystä näyttää siltä, että alastulokontaktit alkaa mennä enemmän ja enemmän vituralleen. Pakko myöntää, että oon jättänyt ne välillä palkkaamatta ja sehän on saanut aikaan sen, että 2on2off-asennossa ei muka tarvitse enää pysyä vaan matkaa yritetään jatkaa välittömästi. Haltuunotto meillä ei ole koskaan ollut vahva, ja putkeen väärään päähän ohjaaminen on meille ihan törkeän hankalaa. Ei ole auttanut vaikka huudan TÄÄLLÄ! tai TÄSSÄ. No oon ottanu kovemmat keinot käyttöön ja karjaisen vieläkin kovempaa ja sana on jotain samantapaista kuin ennenkin, mutta höystettynä kourallisella Ärrää. Tuntuu toimivan! Ilo oikein hätkähtää, ja haukahtaakin yllättyneenä. Sitten ottaa taas ohjeita vastaan. 

Muutenkin pikkulikan itsevarmuus on alkanut kasvaa treeneissä ja se kuvittelee melko usein tietävänsä miten rata menee. Joskus se osuu jopa oikeaan, mutta kyllä se olisi silti mukavaa jos saisin itse olla kertomassa...

Tomin ja Onnin treenit Oreniusten huomassa loppuivat nyt sitten ja osaamista kokeillaan pääsiäiskisoissa Purinalla.